Bewise Inc. www.tool-tool.com Reference source from the internet.
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Rauta | ||||
| Tunnus | Fe | ||||
| Järjestysluku | 26 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 8 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 7,86×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 4,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | kiiltävä metallinen, harmaa vivahdus | ||||
| Löytövuosi | esihistoria | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 55,845 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 156 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 125 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d6 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 14, 2 | ||||
| Hapetusluvut | 2, 3, 4, 6 | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1811 K (1538 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3134 K (2861 °C) | ||||
| Moolitilavuus | -×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 340 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 13,81 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 5120 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,83 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,449 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 80,4 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Rauta (lat. ferrum) on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe. Suomen kielen sana rauta tulee muinaisruotsin sanasta raud, nykyruotsiksi röd, joka tarkoittaa alun perin järvimalmin punaista väriä.
Rauta on painavin tähdissä nukleosynteesin kautta syntyvä alkuaine. Näin ollen se on yleisin raskasmetalli maailmankaikkeudessa. Jaksollisessa järjestelmässä rauta on 26. alkuaine. Se on pehmeä metalli, joka liukenee happoihin muodostaen samalla vetyä. Hopean värinen, kiiltävä, aktiivinen ja helposti hapettuva rauta on yleinen maaperästä löytyvä metalli, jolla on useita hyödyllisiä käyttökohteita. Rautaa käytetään mm. teräksen ja valuraudan muodossa esim. työkaluissa, rakennustarvikkeissa, ajoneuvoissa ja aseissa. Rautaa esiintyy luonnossa vapaana meteoriittirautana, sekä yhdisteinä mm. magnetiittina ja hematiittina.
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Historia
Löytövuosi on esihistoriallinen. Ensimmäiset todisteet raudan käytöstä ovat Sumerista ja Egyptistä n. 4000 eaa. Silloin raudasta tehtiin pääasiassa keihään kärkiä tai muita suhteellisen pieniä esineitä, koska rautaa kerättiin meteoriittien jäännöksistä.
[muokkaa] Raudan valmistus
- Pääartikkeli: Raudan valmistus
Raakarautaa valmistetaan rautaoksidimalmista hiilellä pelkistämällä masuuneissa. Yli puolet maailmassa käytetystä raudasta on tällä hetkellä kierrätettyä romurautaa, joka sulatetaan valokaariuuneissa jatkojalostusta varten.
[muokkaa] Raudan käyttö
Rauta on ihmiskunnan tärkein metalli. Rauta on pääainesosa erityyppisissä teräksissä lukemattomiin eri käyttötarkoituksiin käytettynä. Valurautojen tärkein ainesosa on raudan ohella hiili, joka esiintyy puhtaana joko suomugrafiittina tai pallografiittina rautamatriisissa, joka muodostuu hiiliteräksissäkin esiintyvistä faaseista: ferriitti, perliitti, martensiitti, jäännösausteniitti ja seostuksen avulla aikaansaadut erilaiset metallikarbidit. Hiilipitoisuuden mukaan rautaseokset jaotellaan seuraavasti:
-
- yli 4,5 % takkirauta
- yli 2 % valurauta
- 0,5–1,5 % teräs
- alle 0,5 % kankirauta
Rautaa käytetään sen ferromagneettisuuden vuoksi myös erilaisiin magneetteihin mm. elektroniikassa ja sähkömoottoreissa.
Rautaa käytetään katalysaattorina ammoniakin valmistukseen.
[muokkaa] Ravitsemus
Rauta on veren punasoluissa esiintyvässä hemoglobiinissa hapen sitoja ja kuljettaa happea kudoksiin. Se on ravitsemuksessa tärkeä hivenaine. Aikuisen ihmisen kehossa on rautaa yhteensä 4–5 g. Raudan tarve on naisilla 11 mg päivässä, miehillä seitsemän. Liika raudan määrä on haitallista, sillä se vaurioittaa maksaa ja munuaisia. Rautapöly voi aiheuttaa pölykeuhkon.
Raudan puute aiheuttaa anemiaa, josta kärsii noin kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Aneemisen ihmisen punasolujen rakenne poikkeaa normaalista tai niitä on liian vähän. Raudan olemassaolon veressä osoitti italialainen lääkäri Vincenzo Menghini vuonna 1745.
Raudan puute lapsuudessa aiheuttaa häiriöitä henkisessä kehityksessä. Normaaliruokavaliota noudattavalla on harvoin raudanpuutosta, mutta kasvissyöjä joutuu syömään lisärautaa. Punaisesta lihasta rauta imeytyy hyvin. Muita raudan lähteitä ovat maksa, rusinat ja munat. Sen sijaan perinteisesti hyväksi raudanlähteeksi mainitusta pinaatista rauta ei imeydy.
BW Bewise Inc.
Welcome to BW tool world! We are an experienced tool maker specialized in cutting tools. We focus on what you need and endeavor to research the best cutter to satisfy users’ demand. Our customers involve wide range of industries, like mold & die, aerospace, electronic, machinery, ,,,etc. We are professional expert in cutting field. We would like to solve every problem from you. Please feel free to contact us, it’s our pleasure to serve for you. BW product including: utting tool、aerospace tool .HSS Cutting tool、Carbide end mills、Carbide cutting tool、NAS Cutting tool、Carbide end mill、Aerospace cutting tool、Carbide drill、High speed steel、Milling cutter、Core drill、Taperd end mills、Metric end mills、Miniature end mills、Pilot reamer、Electronics cutter、Step drill、Metal cutting saw、Double margin drill、Gun barrel、Angle milling cutter、Carbide burrs、Carbide tipped cutter、Chamfering tool、IC card engraving cutter、Side cutter、NAS tool、DIN tool、Special tool、Metal slitting saws、Shell end mills、Side and face milling cutters、Side chip clearance saws、Long end mills、Stub roughing end mills、Dovetail milling cutters、Carbide slot drills、Carbide torus cutters、Angeled carbide end mills、Carbide torus cutters、Carbide ball-noseed slot drills、Mould cutter、Tool manufacturer.
留言列表
