Bewise Inc. www.tool-tool.com Reference source from the internet.
| |
| Eläinvoima |
| Ilmailu |
| Ihmisvoima |
| Laiva |
| Rautatie |
| Tie |
Ilmailu kattaa asiat, jotka liittyvät ilmakehässä lentämiseen ja ilma-aluksiin.
Ilma-alukset voidaan jakaa ilmaa raskaampiin ja keveämpiin. Ilmaa raskaammat ilma-alukset voidaan jakaa kiinteäsiipisiin ja pyöriväsiipisiin. Lentokoneet ovat kiinteäsiipisiä. Pyöriväsiipisiin kuuluvat (helikopterit) ja gyrokopterit. Ilmaa kevyempiä laitteita ovat kuumailmapallot ja ilmalaivat.
[muokkaa] Lentoliikenne
[muokkaa] Reittilentoliikenne
[muokkaa] Historiaa
Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena mm. Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10 matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä lentokentiltä isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk. halpalentoyhtiöt ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.
[muokkaa] 10 suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna olivat vuonna 2006 (miljoona)
- American Airlines 100
- Southwest Airlines 96
- Delta Air Lines 74
- United Airlines 69
- Northwest Airlines 56
- Lufthansa 51
- Air France 49
- Japan Airlines 49
- All Nippon Airways 49
- China Southern Airlines 49
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Charter-lennot
Reittilentojen lisäksi matkailun lentokuljetuksissa toimii suuri nimiltään vähemmän tunnettuja nk. charter-lentoyhtiöitä. Osa niistä on matkatoimistojen omistamia. Ne operoivat pääosin vuokrakoneilla (leasing) ja jossain määrin jopa vuokramiehistöillä.
[muokkaa] Business-ilmailu
Liikemiehiä ja valtiomiehiä kuljettavat kaupalliset liikelentoyhtiöt ja suurempien yritysten omat nk. business-lentokoneet eli Liikelentokoneet. Liikelento kattaa toiminnan, jossa lennetään joko yrityksen tai yksityishenkilön omistamalla lentokoneella koneen ohjaajan omatessa ammattilentäjän lupakirjan ellei ohjaaja ole omistaja.
Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esim. suomalainen Jet Flite.
Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.
[muokkaa] Lentorahti
Lentorahdin kuljetuksessa yhdysvaltalainen FedEx on merkittävin toimija. Saksan postin omistama DHL on toinen suuri yrittäjä. Lentorahti kuljettaa nykyisin maailmankaupan arvosta merkittävän osan. Muita merkittäviä pikarahtiyhtiöitä ovat UPS ja TNT.
[muokkaa] Helikopteriliikenne
Helikopteri on käytössä pyrittäessä tuomaan ihmisiä kaupunkien keskustaan, ts. kaupallinen toiminta on pääosin liikelentämistä. Helikopterireittiliikenteestä hyvä esimerkki on Copterline-yhtiön Helsinki-Tallinna-reitti.
[muokkaa] Alan säätely ja edunvalvonta
Lentoliikenteen etuja ajaa kansainvälisesti kansainvälinen ilmaliikenneyhdistys, IATA (International Air Transport Association). Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttavat omat alueelliset yhdistyksensä.
[muokkaa] Ilmailun hallinta
Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu nk. Chicagon sopimuksessa vuonna 1944. Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on Ilmailuhallinto. Se myöntä ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja mm. katsastaa lentokoneet.
Lennonjohto tai -hallinta (ATC, air traffic control) kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat mm. lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Tässä ilmatilassa lentävillä koneilla tulee olla sen paikan ilmoittava transponderi ja lentokoneet lennetään yleensä mittarilentona. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.
Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut lentokentät ja lentopaikat ilman lennonjohtoa, VOR, DME, GPS jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.
Aiheesta muualla
- Ilmailulaki
- Suomen ilmailuhallinnon historia
- Onnettomuustutkintakeskuksen ilmailusivu
- Luettelo lentokoneiden maatunnuksista
[muokkaa] Yleisilmailu
Yleisilmailu (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun. Yleisilmailulentokoneista tyypillisin lienee Cessna C150.
Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja. Kaupallista toimintaa on seuraavilla aloilla
- lentokoulutus
- valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus
- maa- ja metsätalouskäyttö (lannoitus, myrkytys)
- ilmataksi
- pienempien ryhmien charter-matkustajapalvelu
- yritysilmailu
- ambulanssilennot
Arvioidaan, että maailmassa on 320000 yleisilmailulentokoneta, joilla lennetään yli 35 miljoonaa lentotuntia vuodessa (hieman yli 100 tuntia konetta kohden vuodessa) Yhdysvalloissa on 600 000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50 000. Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen ilma-alusrekisterissä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa). Vuonna 2005 niille tapahtui 4 suurempaa onnettomuutta.
Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) ja sen julkaisema Ilmailu-lehti.
[muokkaa] Experimental-lentokoneet mukaan lukien kevytilmailu
Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten Experimental-lentokoneiden lentäminen oli mm. Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.
[muokkaa] Kevytilmailu
Kevytilmailu sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden ultrakevyt lentokone, joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.
[muokkaa] Sotilasilmailu
Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan sodan ja rauhan aikana hävittäjä-, pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. lentokoneilla sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereilla sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin.
Suomessa tämän tehtävän toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Useissa suurissa maissa on lisäksi armeijan ja laivaston ilma-ase.
Muut ohjukset kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa mannertenvälisistä ohjuksista on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.
Katso myös
[muokkaa] Lentokoneteollisuus
Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja yleensä myös huoltaa lentokoneita. Lentokoneteollisuuden historia lyhyesti: Lentokoneteollisuus oli 1920-1960-luvulla huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symboli pohjoisen pallonpuoliskon maissa ja lentokonetehtaita, jotka suunnittelivat ja valmistivat omia lentokoneita, oli valtaosassa vauraammista maissa. Pienempien maiden valmistuskyky liittyi usein sotilaskoneisiin, ks. esim. Suomen lentokoneteollisuus ja Valtion lentokonetehtaan historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus ei 2000-luvun alussa enää valmistanut kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa (Boeing), Venäjällä (MiG, Suhoi, Tupolev, Iljušin), Saksassa (Airbus), Ranskassa (Airbus, Dassault), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Intia (Hindustan Aeronautics), Brasilia (Embraer), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.
Katso myös
Aiheesta muualla
- EU-alueen lentokoneteollisuuden yhdistys
- Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden yhdistys
- Kanadan lentokoneteollisuuden yhdistys
- Japanin lentokoneteollisuuden yhdistys
- Teknologiateollisuuden ilmailutoimialaryhmä
[muokkaa] Purjelento
Purjelento on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa valtio on tukenut sitä merkittävästi, esim. Ranskassa valtio rahoitti jopa 80% purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös Suomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.
Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji. Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen.
Suomessa on valmistetettu mm. PIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.
Katso myös
[muokkaa] Laskuvarjohyppy
Laskuvarjo on ilmailun keksinnöistä vanhin. Leonardo da Vinci piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. Laskuvarjohyppyjä kokeiltiin kuumailmapalloista ennen ilmaa raskaamman ilma-aluksen syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui 22. lokakuuta 1797.
Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia.
Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla ilmailunäytösten suosikkiesitykseksi.
Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa laskuvarjojääkärien toiminta alkoi jatkosodan aikana.
1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.
Katso myös
[muokkaa] Ilmailuharrasteet
[muokkaa] Lennokki- ja pienoismalliharrastus
Lennokit ovat olleet leluina olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Harrastus on ollut monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun. 2000-luvun alussa sotilaalliset maali- ja tiedustelulennokit ovat muuttuneet kauko-ohjattaviksi lentokoneiksi (UAV).
Pienoismallit ovat etenkin ilmailuun ja liikennetekniikkaan liittyvä harrastusala. Suomessa pienoismalliharrastajia edustaa vuonna 1968 perustettu IPMS-yhdistys (International Plastic Modeller's Society), joka julkaisee neljä - kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää yhdistyksen jäsenlehteä, IPMS Mallaria.
Pienoismalli on Suomen suurin pienoismallilehti. Pienoismalli ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1981, jolloin julkaistiin vain yksi esittelynumero. Sen jälkeen on ilmestynyt 8 numeroa vuosittain, paitsi vuonna 1995, jolloin kesä- ja joulunumerot julkaistiin kaksoisnumerona (Pienoismalli 7-8/95).
[muokkaa] Ilmailunäyttelyt
Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä lentokoneiden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien baseball.
Katso myös
[muokkaa] Ilmailu uutisissa, kirjoissa, elokuvissa ja valokuvissa
Ilmailua seuraa lehdistön, radion ja television ilmailutoimittajat silloinkin, kun koneita ei tuhoudu lento-onnettomuuksissa. Lento-onnettomuudet ovat edelleen suuruutisia (ks. Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista). Varsinaiseen ilmailujournalismiin liittyy myös valo- ja elokuvaus. Suomen ilmailutoimittajat ry on vuonna 1964 perustettu alan yhdistys.
Ilmailukirjallisuus on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.
Ilmailu on myös eräs teema elokuvissa, etenkin Yhdysvalloissa. Esim. James Stewart teki useita lentoelokuvia. Lentokone ja helikopteri ovat esiintyneet muissakin elokuvissa erityisroolissa (kuten lankapuhelin aiemmin ja tietokone ja matkapuhelin myöhemmin).
Lentokoneiden valokuvauksesta mm. ilmailunäyttelyissä on kehittynyt oma harrasteensa, lentokonebongaus, joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esim. Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 CIA:n Afganistanin sodan vankien kuljetukset EU:n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.
Katso myös
Aiheesta muualla
[muokkaa] Ilmailumuseot
Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri lentonäyttelyissä. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esim. lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.
Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esim. lentoasemilla, kuten Väinö Bremerin Junkers A 50 Junior Helsinki-Vantaan lentoasemahallissa.
Katso myös
[muokkaa] Virtuaalilentäminen
Lentämisen kustannusten noustessa mm. polttoaineen hinnan mukana ja tietotekniikan halvetessa, simulaattorilentäminen on tullut suosituksi. Esim. US Navyn Miramarin lentotukikohdan simulaattoreita vuokrattiin harrastuskäyttöön 1990-luvulla. Pääosa harrastajista käyttää kuitenkin omia mikrotietokoneita ja kaupallisia ohjelmia, joiden konetyyppejä ja maisemia on tuotettu harrastajavoimin vastaamaan eri käyttäjien mielenkiinnon kohteita.
Aiheesta muualla
- Suomen Virtuaali-ilmailijat ry, siviilisimulaattorilentäjien yhdistys.
- Virtuaalilentäjät - Virtual Pilots ry, historiallista sotalentämistä internetissä ja sotilasilmailuhistoriaa.
- Flight Simulator Nordic, virtuaalilentämisen pohjoismainen sivusto.
- FS Nordic-sivuston alla oleva maisemansuunnittelusivusto, Finnish Scenery Designers.
- FS Nordic-sivuston alla oleva virtuaalilentoyhtiö, Virtual Finnair.
- VACC Finland suomalainen VATSIM- verkon edustaja
- Maan ystävien Lentokassaan voi jokaisesta lentomatkastaan lahjoittaa pienen osuuden ilmastotyön tukemiseksi.
歡迎來到Bewise Inc.的世界，首先恭喜您來到這接受新的資訊讓產業更有競爭力，我們是提供專業刀具製造商，應對客戶高品質的刀具需求，我們可以協助客戶滿足您對產業的不同要求，我們有能力達到非常卓越的客戶需求品質，這是現有相關技術無法比擬的，我們成功的滿足了各行各業的要求，包括：精密HSS DIN切削刀具、協助客戶設計刀具流程、DIN or JIS 鎢鋼切削刀具設計、NAS986 NAS965 NAS897 NAS937orNAS907 航太切削刀具,NAS航太刀具設計、超高硬度的切削刀具、醫療配件刀具設計、汽車業刀具設計、電子產業鑽石刀具、木工產業鑽石刀具等等。我們的產品涵蓋了從民生刀具到工業級的刀具設計；從微細刀具到大型刀具；從小型生產到大型量產；全自動整合；我們的技術可提供您連續生產的效能，我們整體的服務及卓越的技術，恭迎您親自體驗！！
BW Bewise Inc. Willy Chen willy@tool-tool.com bw@tool-tool.com www.tool-tool.com skype:willy_chen_bw mobile:0937-618-190 Head &Administration Office No.13,Shiang Shang 2nd St., West Chiu Taichung,Taiwan 40356 http://www.tool-tool..com / FAX:+886 4 2471 4839 N.Branch 5F,No.460,Fu Shin North Rd.,Taipei,Taiwan S.Branch No.24,Sec.1,Chia Pu East Rd.,Taipao City,Chiayi Hsien,Taiwan
Welcome to BW tool world! We are an experienced tool maker specialized in cutting tools. We focus on what you need and endeavor to research the best cutter to satisfy users’ demand. Our customers involve wide range of industries, like mold & die, aerospace, electronic, machinery, etc. We are professional expert in cutting field. We would like to solve every problem from you. Please feel free to contact us, its our pleasure to serve for you. BW product including: cutting tool、aerospace tool .HSS DIN Cutting tool、Carbide end mills、Carbide cutting tool、NAS Cutting tool、NAS986 NAS965 NAS897 NAS937orNAS907 Cutting Tools,Carbide end mill、disc milling cutter,Aerospace cutting tool、hss drill’Фрезеры’Carbide drill、High speed steel、Milling cutter、CVDD(Chemical Vapor Deposition Diamond )’PCBN (Polycrystalline Cubic Boron Nitride) ’Core drill、Tapered end mills、CVD Diamond Tools Inserts’PCD Edge-Beveling Cutter(Golden Finger’PCD V-Cutter’PCD Wood tools’PCD Cutting tools’PCD Circular Saw Blade’PVDD End Mills’diamond tool ‘Single Crystal Diamond ‘Metric end mills、Miniature end mills、Специальные режущие инструменты ‘Пустотелое сверло ‘Pilot reamer、Fraises’Fresas con mango’ PCD (Polycrystalline diamond) ‘Frese’Electronics cutter、Step drill、Metal cutting saw、Double margin drill、Gun barrel、Angle milling cutter、Carbide burrs、Carbide tipped cutter、Chamfering tool、IC card engraving cutter、Side cutter、NAS tool、DIN or JIS tool、Special tool
留言列表
