Bewise Inc. www.tool-tool.com Reference source from the internet.
Toisen maailmansodan aikainen sukellusvene pintakulussa (Yhdysvaltain Gato-luokka)

Toisen maailmansodan aikainen sukellusvene pintakulussa (Yhdysvaltain Gato-luokka)

Sukellusvene on laiva tai vene, joka on suunniteltu kulkemaan pintakulun lisäksi veden alla. Sukellusveneen toiminta perustuu Arkhimedeen lakiin, jonka mukaan kappaleen nostovoima on sama kuin sen syrjäyttämän nestetilavuuden painovoima. Mikäli syrjäytetyn vesimäärän tilavuutta, ja siten painoa, voidaan muuttaa, saadaan alus kellumaan tai sukeltamaan.

Sukellusveneitä on sotilaallisten alusten lisäksi hyvinkin erilaisia tutkimus- ja siviilikäyttöön suunniteltuja sukellusveneitä, joista osa voi olla vedenpinnalta kauko-ohjattavia ja ilman sukellusmiehistöä käytettäviä. Joissain sukellusvenetyypeissä voi merentutkimuskäyttö ja sotilaallinen käyttö yhdistyä.

Pienillä syvälle sukeltavilla sukellusveneillä voidaan kuunnella merenalaista tietoliikennettä sekä paikallistaa tai tehdä toimintakyvyttömäksi sukellusveneiden liikkeitä kuuntelevia poijuja, minkä vuoksi teoriassa myös tutkimussukellusveneitä voidaan pitää sotilaallisina.

[muokkaa] Historia

Leonardo da Vinci, italialainen yleisnero, suunnitteli sukellusveneen paperilla. 1400-luvun lopulla veneen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistunut.

Ensimmäinen tunnettu toimiva sukellusvene oli Cornelius Drebbelin noin 1620 rakentama laite, jota testattiin Thames-joella useampaan kertaan. Laite oli soutukäyttöinen ja se sukelsi 4—5 m syvyyteen.

Yhdysvaltain vapaussodan aikana David Bushnell rakensi Turtle-nimisen sukellusveneen. Alusta käytettiin veivattavalla ruuvilla ja sen oli tarkoitus kiinnittää vihollislaivan pohjaan miina. Alusta myös kokeiltiin käytännössä, mutta kiinnitysyritys epäonnistui, koska kohteeksi valitun brittiläisen sotalaivan, HMS Eaglen pohjassa oli pieneliöiltä suojaava laatoitus.

Puisen Ictineo II:n kopio Barcelonan satamassa

Puisen Ictineo II:n kopio Barcelonan satamassa

Robert Fultonin sukellusvene noin vuodelta 1802 käytti sukelluksissa paineilmaa. Se kulki pinnalla purjeilla ja sukelluksissa kammettavan ruuvin avulla.

Yhdysvaltain sisällissodassa Konfederaatilla oli käytössään yksi lihasvoimalla kulkeva sukellusvene, CSS Hunley. Ainoassa tehtävässään alus onnistui ruutimiinalla upottamaan Unionin sotalaivan. Sukellusveneen miehistö kuitenkin menehtyi samalla matkalla, ilmeisesti hapenpuutteen yllättäminä.

Ensimmäinen ei-ihmisvoimaa käyttävä sukellusvene oli Narcís Monturiolin peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864. Se oli alun perin suunniteltu korallin keräämiseen merestä.

Sukellusveneet alkoivat toden teolla kehittyä vasta 1800-luvun loppupuolella. Sähkömoottorit ja akut mahdollistivat kulun pinnan alla ja dieselmoottorit pinnalla sekä akkujen latauksen. Vielä toisessa maailmansodassa sukellusveneiden kulku pinnan alla oli varattu lähinnä vain hyökkäysvaiheeseen.

Käyttökelpoisia aseita sukellusveneet olivat ensimmäisessä maailmansodassa. Yleisen käsityksen mukaan saksalaiset sukellusveneet olivat kehittyneimpiä. Kehitys jatkui toisessa maailmansodassa, jossa sukellusveneet olivat merkittävä merisota-ase. Sukellusveneiden pääaseeksi vakiintui torpedo. Vuonna 1954 otettiin käyttöön 1. ydinkäyttöinen sukellusvene, USS Nautilus (SSN 571). Ydinkäyttöisyys mahdollisti sukellusveneiden omavaraisen toiminnan kuukausiksi.

Suomen laivasto sai käyttöönsä sukellusveneitä ensimmäisen kerran vuonna 1930. Sukellusveneiden nimet olivat Vetehinen, Vesihiisi ja Saukko. 1931 valmistui neljäs sukellusvene nimeltään Iku-Turso. Sukellusveneet valmisti Crichton-Vulcanin Turun telakka, joka toimitti veneitä myös saksalaisille. Telakan yksityinen prototyyppi lunastettiin valtiolle ja siitä tuli viides sukellusvene Vesikko (nykyisin museona Suomenlinnassa). Pariisin rauhansopimuksessa Suomelta evättiin oikeus sukellusveneiden käyttöön. 1980-luvulla suomalainen Rauma-Repola Oceanics toimitti sukellusveneitä Neuvostoliiton tiedeakatemialle tutkimuskäyttöön, eikä saanut myydä niitä länteen.

[muokkaa] Rakenne

USS Scorpionin torni

USS Scorpionin torni
Los Angeles-luokan (688-luokka) USS Greeneville (SSN 772)  kuivatelakalla

Los Angeles-luokan (688-luokka) USS Greeneville (SSN 772) kuivatelakalla
Sukellusvene USS Chicago (SSN 721) periskooppisyvyydessä Etelä-Kiinan Meren kirkkaassa vedessä

Sukellusvene USS Chicago (SSN 721) periskooppisyvyydessä Etelä-Kiinan Meren kirkkaassa vedessä

Moderni sukellusvene koostuu kahdesta rungosta, ulkoisesta rungosta ja painerungosta, jonka sisällä miehistö on. Sukellustankit sijaitsevat ulkoisessa rungossa.

Diesel-sukellusveneen voimanlähteenä pinnalla ovat dieselmoottorit ja sukelluksissa sähkömoottorit, jotka saavat virtaa akuista. Sähkömoottoreiden akkuja voidaan ladata ja sukellusvenettä ajaa pinnan alla snorkkelin, eli pinnalle ulottuvan ilmanottoputken avulla. Sukellusveneen snorkkeli on toisen maailmansodan aikainen keksintö.

Ydinsukellusveneiden käyttövoima tulee ydinreaktorista, siihen kytketystä höyryturbiinista ja sähkögeneraattorista, jotka käyttävät sähkömoottoreita.

Moderneimmissa diesel-veneissä voi olla nykyään Stirling-moottorit, jotka mahdollistavat myös akuista ja snorkkelista riippumattoman ja pidemmän toiminta-ajan pinnan alla. Stirling-moottoreiden toiminta-aika riippuu sukellusveneeseen taltioidun nestemäisen hapen määrästä. Myös polttokennoja voidaan käyttää Stirling-moottoreiden sijasta.

Sukeltamista varten painolastitankit täytetään vedellä. Kulkusyvyyttä säädetään muuttamalla pumpuilla pienten trimmitankkien sisältämän veden määrää. Sukelluskulmaa ja kulkusyvyyttä voidaan säädellä myös syvyysperäsimillä. Pintaan noustaan tyhjentämällä painolastitankit paineilmalla.

Suurimmat käytössä olevat sukellusveneet ovat venäläisiä Akula- eli NATO-koodiltaan Typhoon-luokan ydinsukellusveneitä, joiden pituus on 172 m, leveys 23 m ja uppouma 23 000—48 000 tonnia. Aluksissa on 2 kpl 190 MW ydinreaktoria, jotka tuottavat turbiinien ja sähkömoottorien kautta 2 x 50 000 hevosvoimaa. Nopeus on 12 solmua pinnalla, 27 solmua sukelluksissa ja suurin sukellussyvyys 500 m. Pääaseistuksena on 20 mannertenvälistä monikärkiydinohjusta (kaikkiaan 200 ydinkärkeä), joiden kantama on noin 10 000 km. Pinta-aluksia ja toisia sukellusveneitä vastaan on 6 torpedoputkea. Miehistöä on 150, joista 50 on päällystöä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Katso myös


Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Sukellusvene.


BW Bewise Inc. Willy Chen willy@tool-tool.com bw@tool-tool.com www.tool-tool.com skype:willy_chen_bw mobile:0937-618-190 Head &Administration Office No.13,Shiang Shang 2nd St., West Chiu Taichung,Taiwan 40356 TEL:+886 4 24710048 / FAX:+886 4 2471 4839 N.Branch 5F,No.460,Fu Shin North Rd.,Taipei,Taiwan S.Branch No.24,Sec.1,Chia Pu East Rd.,Taipao City,Chiayi Hsien,Taiwan

Welcome to BW tool world! We are an experienced tool maker specialized in cutting tools. We focus on what you need and endeavor to research the best cutter to satisfy users demand. Our customers involve wide range of industries, like mold & die, aerospace, electronic, machinery, etc. We are professional expert in cutting field. We would like to solve every problem from you. Please feel free to contact us, its our pleasure to serve for you. BW product including: cutting toolaerospace tool .HSS Cutting toolCarbide end millsCarbide cutting toolNAS Cutting toolCarbide end millAerospace cutting toolCarbide drillHigh speed steelMilling cutterCore drillTapered end millsMetric end millsMiniature end millsPilot reamerElectronics cutterStep drillMetal cutting sawDouble margin drillGun barrelAngle milling cutterCarbide burrsCarbide tipped cutterChamfering toolIC card engraving cutterSide cutterNAS toolDIN toolSpecial toolMetal slitting sawsShell end millsSide and face milling cuttersSide chip clearance sawsLong end millsStub roughing end millsDovetail milling cuttersCarbide slot drillsCarbide torus cuttersAngel carbide end millsCarbide torus cuttersCarbide ball-nosed slot drillsMould cutterTool manufacturer.

Bewise Inc. www.tool-tool.com
arrow
arrow
    全站熱搜

    beeway 發表在 痞客邦 留言(0) 人氣()